Mielipiteet

Vietä viikko kemijärveläisenä! – kirjoittaja pohtii Kemijärven matkailun mahdollisuuksia

Kemijärvellä on yllättäviä valtteja.

”Lappi on täynnä.”

Tällainen mielikuva syntyi joulun tienoilla talvimatkailua koskevista uutisista. Käytännössä turistit kansoittavat sesonkiaikana Rovaniemen keskustan, Napapiirin ja muutamat tunturikeskukset. Muualla pohditaan, miten päästäisiin osallisiksi matkailun tuomasta elinvoimasta. Melkein surraan sitä, että meidän pihoillemme ei eksy revontulia bongailevia ulkomaalaisia.

Uskaliaimmat talvituristit ovat kyllä jo löytäneet tiensä Kemijärvellekin. Rovaniemelle menevään bussiin kipusi ensimmäisenä arkipäivänä uudenvuoden jälkeen ABC:n pihalta auton täydeltä matkustajia. Joukossa oli lukuisasti ulkomaalaisia, jotka Rovaniemellä jäivät Napapiirille tai lentoasemalle. Internetin majoituspalvelusivustoilta löytyi kymmenittäin ulkomaalaisten tekemiä asiakasarvioita, jotka koskivat yöpymistä Kemijärvellä joulu–tammikuussa.

Muutakin voisi miettiä kuin sitä, miten saisimme osamme Rovaniemeltä ”ylivuotavasta” turismista. Esimerkiksi: Millaiset matkailijat parhaiten viihtyisivät Kemijärvellä? Minkätyyppisille matkailijoille riittäisivät jo nykyiset palvelumme? Millaiset matkailijat toisivat omaan elinpiiriimme toivotunlaista eloisuutta mutta eivät aiheuttaisi liikaa häiriötä?

Majoituspalvelusivustoilta löytyi kymmenittäin ulkomaalaisten tekemiä asiakasarvioita, jotka koskivat yöpymistä Kemijärvellä joulu‒tammikuussa.

Onko Kemijärvellä jotain, minkä takia tänne kannattaa tulla? Epäilyjä kuulee: ”Äkkiä tämä on nähty.” ”Ei täällä ole mitään nähtävää.” ”Ei täällä ole turisteille mitään tekemistä.” ”Matkailijat menevät sinne, minne muutkin ja missä on heille kunnon palveluita.” Matkailijoita on monenlaisia. Ajatus turistista, joka kulkee kohteesta toiseen nähtävyyksiä katsomassa, on yksipuolinen ja vanhentunut. Eivätkä kaikki halua myöskään rientää elämyksestä toiseen. Moni haluaa enemmänkin rauhoittua ja tehdä asioita omassa tahdissaan, toisin kuin kotona kiireisessä ja aikataulutetussa arjessa. Kaikki eivät kaipaa ympärilleen muita turisteja, eivät matkailijan leimaa omaan otsaansa eivätkä turistihaalaria ylleen. Joku rentoutuu paremmin kirjastossa, uimahallissa tai iltakävelyllä kuin moottorikelkkasafarilla.

”Tämä on syrjässä. Tänne on vaikea päästä.”

Kemijärvelle pääsee yöjunalla. Läheskään kaikille lappilaisille paikkakunnille ei pääse yhtä helposti. Helsingistä Kemijärvelle matkatessa loma saa heti kiireettömän tunnun, kun juna lähtee illalla pääkaupungista jo puoli kahdeksan aikaan ja perillä ollaan vähän ennen yhdeksää aamulla. Varsinkin lapsille junassa nukkuminen on erikoinen kokemus, jota he odottavat pitkään etukäteen ja muistelevat jälkeenpäin.

Kesällä meillä on yksi Suomen hienoimmista uimarannoista keskellä kaupunkia ja rannalla viehkeä kesäkahvila.

”Kuka tänne haluaa tulla katsomaan rapistuvia liikerakennuksia?”

Toivottavasti ei kovin moni, mutta eivät ne vierailijaa välttämättä häiritsekään yhtä paljon kuin meitä asukkaita. Autioituvien rakennusten lisäksi täällä on toimivia kivijalkakauppoja. Niissä asioiminen on paljon stressittömämpää kuin isoissa kauppakeskuksissa kulkeminen ja voi olla yksi mukava lisä matkailijan päiväohjelmaan.

Keskikaupungin rappiota paremmin matkailijan mieleen jäänee se, että joka puolella on vettä ja vaaramaisemia. Keskustaa kiertävillä rantapoluilla aistii veden, näkee vaihtelevia maisemia ja saa useimmiten kulkea omassa rauhassa. Pelkästään tämä on monelle ylellisyyttä, samoin se, että kävelyreiteiltä pääsee muutamassa minuutissa kauppoihin ja keskustan tuntumassa oleviin majoitusliikkeisiin. Avantouintipaikkakin on lähellä, eikä talviuimarin tarvitse täällä pelätä, että päätyy itse turistinähtävyydeksi kuten voi käydä Rovaniemellä. Kesällä meillä on yksi Suomen hienoimmista uimarannoista keskellä kaupunkia ja rannalla viehkeä kesäkahvila.

On Kemijärvessä myös omanlaistaan luonnetta ja särmää. Näkökulmasta ja kokijasta riippuen Kemijärveä voi kutsua vaikkapa persoonalliseksi, tunnelmalliseksi tai retrokaupungiksi. Taivaan tulet -sarjakin on luonut Kemijärvestä mielikuvaa omanlaisenaan paikkakuntana.

Revontulet tosiaan: niitä pääsee täällä näkemään vaivattomasti keskustan rannoilta.

Hidas matkailu (slow travel). Maata pitkin matkustaminen. Aitous ja autenttisuus. Paikan henki. Paikallisuus ja paikallinen arki. Elä kuin paikallinen (live like a local)! Nämä ovat teemoja, joista matkailun tutkijat ja toimijat nykyään puhuvat. Kaikki ne kytkeytyvät tavalla tai toisella kestävään matkailuun ja vastuulliseen matkailuun, joista on puhuttu jo pitkään. Näinkin ylevästi on todettu: vastuullisuus matkailussa tarkoittaa sitä, että pyritään tekemään paikoista parempia sekä asukkaille että matkailijoille. Vastuullinen matkailu ei häiritse luontoa mutta ei myöskään paikallisia asukkaita.

Matkailu, joka tuntuu Kemijärvelle luontaiselta, sopii miltei hämmentävän hyvin yhteen edellä mainittujen matkailun trendien kanssa. Kemijärven voi hyvin kuvitella pienimuotoisen, vastuullisen, ympärivuotisen, kiireettömän, kotoisan ja hieman kotikutoisenkin matkailun tyyssijaksi. Tänne on hyvä tulla, jos ei kaipaa minuuttiaikataulua eikä luksusluokan palveluita vaan enemmänkin mutkatonta loma-arkea ja rauhaa. Ja itse kukin voi tulla sellaisena kuin on.

Arkiset matkailijat eivät kulje omassa eristetyssä kuplassaan niin kuin kulkevat Lappiin ulkomailta lennähtävät turistit, jotka kiitävät lentoasemalta bussilla tai taksilla majapaikkaansa ja sieltä kokemaan elämyksiä muiden turistien kanssa ulkomaisten kausityöntekijöiden opastamina. Ruuhka-Suomen asukkaalle vierailu syrjäseudulla voi tarjota ymmärrystä ja oivalluksia. Joku pysähtyy ehkä ensimmäistä kertaa ajattelemaan, että näilläkin seuduilla eletään.

Kenties ”kotikutoinen” matkailu ei tuo isoja tulovirtoja eikä kymmenittäin työpaikkoja, mutta kyllä sekin tuo lisää asiakkaita majoitusliikkeisiin, ravintoloihin, kauppoihin, ohjelmapalveluihin ja muihin yrityksiin. Voi käydä niinkin, että täällä kesällä vieraillut tulee uudestaan talvella, ja ehkä lomailun lisäksi tekemään etätöitä. Paikkakuntaan syntyy suhde, kun siellä vierailee useammin. Saattaapa joku päätyä vähitellen vierailijasta kakkosasukkaaksi.

Syrjäisiä paikkoja Suomessa riittää, ja niissä kaikissa on varmasti koettavana autenttista pienen paikkakunnan arkea. Miksi joku tulisi juuri Kemijärvelle eikä menisi jonnekin muualle hermojaan lepuuttamaan? Ensinnäkin, tänne siis pääsee helposti. Kun astuu illalla junaan keskellä Helsinkiä tai Tamperetta, on aamulla perillä. Toiseksi, Kemijärvi on Lapissa, ja Lapin imago on eittämätön etu verrattuna muuhun, pohjoiseenkin, Suomeen. Moni saattaa etsiytyä tänne, jos vain huomaa: Kemijärvi on Lappia ja sinne on helppo mennä.

Kemijärven tämän talven matkailulehdessä on ilahduttavasti esillä yöjunayhteys. Eteläsuomalaisille esitetään kehotus: Vietä päivä Kemijärvellä! Jutussa annetaan vinkkejä matkailijalle, joka saapuu aamulla yöjunalla Kemijärvelle ja lähtee illalla paluumatkalle. Lopuksi todetaan, että jos haluaakin jäädä pidemmäksi aikaa, voi lähteä tunturiin, Pyhälle, Sallaan, Suomulle tai Rukalle. Tällaistakin voisi ehdottaa: Vietä viikko kemijärveläisenä! Sitten voisi kertoa, että viikon aikana ehtii hyvin käydä yhdessä tai useammassa lähiseudun kansallispuistossa tai tunturikeskuksessa.

Heli Ilola

Matkailututkimuksen parissa työskennellyt entinen Kemijärvellä pistäytyjä, sittemmin kakkosasukas, tätä nykyä paluumuuttaja