Paikallisuutiset

Vauvan kanssa vaikka tunturiin – 25-vuotias sallalainen Niko Rytilahti viettää sunnuntaina ensimmäistä isänpäiväänsä

Elina Matilaisen ja Niko Rytilahden vauva-arki on ollut odotettua helpompaa.

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin 10.11.2022. Sitä on päivitetty 12.11.2023 sivustouudistuksessa hajonneiden kuvasijoitteluiden ja kuvatekstien osalta.

Kolme kuukautta vanha sallalainen Valpu Susanna Serafiina katselee ympäristöään tarkasti isänsä Niko Rytilahden sylistä.

– Aamulla herään usein siihen, kun Valpu jokeltelee, tuore isä kertoo.

Rytilahti ja hänen puolisonsa Elina Matilainen saivat ensimmäisen lapsensa 31. heinäkuuta.

Pariskunta oli lähdössä Metsäsaamelaispäiville Sodankylään, mutta suunnitelmat muuttuivat supistusten alettua.

– Synnytys meni hyvin. Lapsi syntyi seuraavana yönä neljältä, Matilainen kertoo.

Tulevan sunnuntain isänpäivään valmistautuva Rytilahti toteaa viettäneensä helpompaa vauva-arkea kuin hänen omat vanhempansa aikoinaan.

– Olen ollut koliikkivauva ja itkenyt kolme ensimmäistä kuukautta. Valpu nukkuu pitkät yöunet, herää välillä syömään ja nukahtaa uudestaan.

Syksyllä uoreet vanhemmat kävivät monta kertaa puolukassa niin, että vauva nukkui kopassa mukana. Valpu on käynyt jo myös Sallatunturin päällä ja luontopoluilla.

Tuoreesta isästä tuntuu, että lapsiperhearjesta puhutaan usein tarpeettoman kielteisesti.

– Tulevia vanhempia pelotellaan, miten arki mullistuu ja on valtavasti tekemistä. Tietenkin elämä muuttuu täysin, mutta ei niin, ettei olisi muutakin elämää kuin perhearki neljän seinän sisällä, Rytilahti sanoo.

– Nämä puheet ja omien vanhempien kokemukset tekivät sen, että vauvan saaminen jännitti vähän, mutta meillä on mennyt hyvin.

Lue myös:

Tapio Sinkkilä näki työssään metsäalan vuosikymmenten mullistukset – ensimmäinen eläkekesä oli tarkoitus viettää Ukrainassa

Kiinnostus luontoon yhdistää

25-vuotiaat Elina ja Niko tapasivat kuusi vuotta sitten yhteisen tuttavan kautta Rovaniemellä. He opiskelivat samassa oppilaitoksessa, Elina luonto-ohjaajaksi ja Niko ympäristönhoitajaksi. Kumpikaan ei ole tehnyt alan töitä, vaan Matilainen jatkoi opiskelua lähihoitajaksi ja Rytilahti on toiminut kulttuurialalla.

Pariskuntaa yhdistää muun muassa kiinnostus luonnossa liikkumiseen ja kalastamiseen, tapahtumissa käymiseen ja lukemiseen. Kummallakin on hyllyissä kirjoja hyllymetreittäin. Kodin seinillä on myös vanhan Kuolajärven karttoja muistoina Rytilahden isän puolen suvun juurista.

Rytilahden vanhemmat ovat lähtöisin Sallasta, äiti Kelloselästä ja isä Salmivaarasta. Äiti asuu nyt Rovaniemellä ja isä Kittilässä. Elinan suvun luokse Pieksämäelle on yli 600 kilometriä, mutta perhe käy siellä säännöllisesti.

Nuorena jaksaa paremmin

Pari muutti Rovaniemeltä Sallaan tammikuussa.

– Puhuimme jo seurustelun alkuvaiheessa, että perustetaan perhe jossain vaiheessa. Toiveissa on vähintään kaksi lasta, Rytilahti sanoo.

Monet hänen suvussaan ovat saaneet lapset nuorina. Siinä on etuna, että nuorena jaksaa paremmin, ja vanhemmat ehtivät nähdä seuraavienkin sukupolvien kasvun.

Lapsena Rytilahdella oli elossa yhtä aikaa seitsemän mummoa ja isomummoa. Valpulla on sama tilanne: isoäitejä on seitsemän, joista kaksi on isoisoisoäitejä eli viidettä polvea.

Sallassa historian harrastajana tunnettu nuori mies arvostaa menneitä sukupolvia.

Valpun nimiäiset pidettiin Rajakievarissa, joka on hänen isoisoisoäitinsä Tilman lapsuudenkoti siltä ajalta, kun se vielä sijaitsi Etelä-Sallassa alkuperäisellä paikallaan.

– Myös vauvan nimi tuo siteen menneisyyteen. Valpu ja Serafiina tulevat minun suvusta ja Susanna Elinan, Rytilahti selvittää.

Kirja historiasta tekeillä

Elina Matilaisella on työpaikka Sallassa lähihoitajana, ja Niko Rytilahti on tehnyt kulttuurialan pätkätöitä. Hän on muun muassa kirjoittanut kirjan Sallan saamelaisperäisistä paikannimistä.

Aikaa on kulunut myös vapaaehtoistöissä viime vuonna perustetussa Kuolajärven Lapinkylä ry:ssä.

Parhaillaan hän kirjoittaa tieto- ja kuvakirjaa valokuvaaja Jaana Aholan kanssa. Teos käsittelee Etelä- ja Keski-Lapin historiaa, kulttuuria ja metsäsaamelaisuutta.

– Kirjassa esitellään monenlaisia entiseen elämänkiertoon kuuluvia asioita, kuten käsitöiden tekoa, porotöitä ja kalastusta.

Viime aikoina Rytilahti on kulkenut Savukoskella haastattelemassa iäkkäitä ihmisiä näistä asioista.

Kirjoittamistyön tekeminen onnistuu kotoa käsin, joten tuore isä on tiiviisti mukana perhearjessa.

Tarkoitus on, että Elinan äitiysloman päätyttyä Niko pitää oman isyysvapaansa. Toiveena on, että Sallasta löytyisi vakituinen työ, joka ainakin jotenkin liippaisi kulttuurialaa.

Maailman tilanne huolestuttaa

Nuoren perheen arki sujuu tasaisesti, mutta maailman kiristynyt tilanne mietityttää.

– Haasteina elämässä ovat arvaamaton maailmantilanne ja myös hintojen nousu, kun kaikki kallistuu, Rytilahti toteaa.

Hän eli varhaislapsuutensa Sallassa, mutta koulunsa hän on käynyt Rovaniemellä. Hän on viettänyt Sallassa sukulaisten luona lähes kaiken vapaa-aikansa.

– Sallalla menee hyvin. Kai tätä voi nousukaudeksikin sanoa. Tänne on tullut uusia asukkaita, ja elämä on piristynyt monella tavalla. Se kannusti meitäkin muuttamaan tänne, Rytilahti sanoo.

Nuori pari huomasi ilolla uutisen, jonka mukaan kunta muuttaa varhaiskasvatuksen maksuttomaksi kahdeksi vuodeksi.

– Täällä satsataan lapsiin. Vielä kymmenen ja viisitoista vuotta sitten se sävy, jolla Sallasta puhuttiin, oli aika harmaa. Sen jälkeen täällä on aktivoiduttu monissa asioissa.