Paikallisuutiset

Soklista löytyi paljon harvinaisia maametalleja – kaivoshankkeen selvitystyö jatkuu

Uusi suunnitelma: malmi kuljetettaisiin Soklista jauheena putkea pitkin ja rikastettaisiin muualla, ehkä Kemijärvellä.

Savukoskella sijaitsevasta Soklista on löytynyt niin paljon harvinaisia maametalleja, että esiintymä on maailmankin mittakaavassa arvokas. Kaivos voisi tuottaa yli kymmenen prosenttia Euroopassa tarvittavista harvinaisista maametalleista, yli 20 prosenttia lannoitteisiin tarvittavasta fosfaatista ja 80 prosenttia niobiumista.

Kaivoshankkeen projektijohtaja Pasi Heino Suomen Malmijalostuksesta totesi Soklin kannattavuusselvityksen julkistamistilaisuudessa Savukoskella torstaina, että malmion hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa, vaikka suunnitelmissa on pienennetty louhintamäärää ja kaivosalueen kokoa luontoarvojen takia.

– Vastuullinen toiminta ja toiminnan luontoon jättämien jälkien minimointi on yhtiölle tärkeää, hän sanoi.

Sokli siirtyi vuoden 2020 lopulla lannoiteyhtiö Yaralta Suomen Malminjalostus Oy:lle, ja alustavaa kannattavuusselvitystä on tehty reilun vuoden ajan. Kaivoshankkeen aiemmat omistajat ovat olleet kiinnostuneita lähinnä raudasta ja fosfaatista, mutta nykyinen omistaja on kartoittanut kaikkea, mitä malmio sisältää.

Harvinaisten maametallien tarve kasvaa nopeasti, sillä niitä käytetään esimerkiksi kännyköihin, sähköautojen akkuihin ja tuulivoimaloihin. Euroopan ongelmana on, että EU:n alueella kulutetaan viidesosa maailman raaka-aineista mutta tuotetaan vain pari prosenttia. Riippuvuuden vähentäminen muista maanosista parantaisi huoltovarmuutta.

Rikastuslaitos kauemmas Soklista?

Tarkoitus on, että Soklin kaivosalueen eteläosa jää toiminnan ulkopuolelle. Näin Nuorttijoen ja Sokliojan uomiin ei tarvitsisi puuttua. Myös sitä selvitetään, voisiko osaa malmiesiintymistä hyödyntää maanalaisena kaivoksena.

Lisäksi muutos suunnitelmiin on, että malmin rikastaminen voitaisiin tehdä pitkän matkan päässä Soklista, ehkä Savukosken ja Soklin välillä tai kenties Kemijärvellä. Jauhettu malmi kuljetettaisiin sinne putkea pitkin pumppaamalla, ja rikaste kuljetettaisiin eteenpäin junalla. Putki kulkisi maan alla.

Näin rikastusalue saataisiin pois Soklista ja rekkakuljetukset Soklin ja Kemijärven väliltä jäisivät pois. Putkikuljetusta helpottaisi se, että Sokli on 150 metriä korkeammalla merenpinnasta kuin Kemijärvi. Heino kertoi, että putken halkaisija olisi reilut puoli metriä. Tarkkoja suunnitelmia paikasta ei vielä ole, ja myös rikastaminen paikan päällä ja rekkakuljetus on edelleen yksi vaihtoehto.

Heino kertoi Savukoskelta käsin etänä torstaina aamupäivällä Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että putki maksaisi 1–1,5 miljoonaa euroa kilometriä kohden. Putkikuljetus on yleistä tekniikkaa maailman kaivoksissa. Yara suunnitteli vuosia sitten putkea Soklista rikastamolle rajan taakse Kovdoriin kaivosalueelle.

– Rekkakuljetus tulee vuosikymmenten mittaan niin kalliiksi, että putki on silti kannattava, Heino arvioi.

Kaivoshankkeen hinnaksi on arvioitu putkineen 1–1,5 miljardia euroa. Kaivoksen toiminta-aika olisi 30 vuotta. Savukosken tilaisuudessa mukana ollut Kemijärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Torvinen totesi, että voisi olla hyvä ajatus siirtää rikastamisprosessi Kemijärvelle.

Kaivos aikaisintaan 2030-luvun alkupuolella

Jos Soklin kaivos avataan, siihen on vielä vuosia aikaa, sillä tutkittavaa ja selvitettäviä asioita vielä paljon, ja suunnitelmien muututtua lupaprosessi alkaa alusta.

Sokli Oy peruutti Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa käsittelyssä olleen Soklin ympäristö- ja vesitalousluvan viime viikolla.

Korkein hallinto-oikeus kumosi luvan ja palautti sen uuteen käsittelyyn viime vuonna. Kaivospiiritoimitusta sen sijaan viedään edelleen eteenpäin. Suomen Malmijalostus Oy arvioi Soklin kaivoksen tuovan 300 suoraa ja 180 välillistä työpaikkaa. Savukoskella on nyt Tilastokeskuksen mukaan 346 työllistä.

Investointipäätöksen aika voisi Pasi Heinon mukaan olla vuosikymmenen lopulla, ja kaivoksen rakentaminen voisi alkaa 2030-luvun alussa. Siitä ei ole tietoa, mikä yhtiö hoitaisi kaivoksen mahdollisen avaamisen.

Perusongelmat ovat Soklissa edelleen samat kuin aiemminkin vuonna 1967 löytyneen malmion historiassa: malmio on rikas, mutta sen tuotteiden saaminen käyttöön on vaikeaa, koska se sijaitsee syrjäisessä erämaassa, noin sata kilometriä Savukoskelta. Lisäksi alueella on tärkeitä luontoarvoja, kuten Nuorttijoki taimenineen ja Soklin ahot. Alueella on myös porotaloutta.

Puolesta ja vastaan

Tiedotustilaisuus veti Savukosken luontokeskuksen auditorion lähes täyteen väkeä.

Osallistujat esittivät mielipiteitä sekä kaivoksen puolesta että vastaan. Suuri osa yleisöstä kuunteli hiljaa.

Myönteistä huomiota nousi työllisyyden kohenemisesta kaivoksen myötä ja siitä, että luonto otetaan suunnitelmissa aiempaa paremmin huomioon. Kemin-Sompion paliskunnan poroisäntä Mika Kavakka totesi, että uudet suunnitelmat eivät vaikuta paliskunnan vastustavaan kantaan, sillä niidenkin kanssa vaikutukset poronhoidolle ovat mittavat. Hän totesi, että kaivospiiritoimituksen jatkaminen loukkaa vahvasti paikallisten ihmisten oikeuksia.

Leena Pyhäjärvi pyysi ottamaan työllisyyslaskelmissa huomioon, että luontoon liittyviä työpaikkoja katoaisi kaivoksen myötä. Helena Tiihonen Kemijärveltä esitti, että kaivossuunnitelmat hylättäisiin ja annettaisiin luonnon olla rauhassa.