Paikallisuutiset

Ramirez ja Gomez joutuivat suomalaisten tiedustelijoiden yllättämäksi Rovajärvellä – näistä syistä Naton harjoitusalueeksi tullut paikka kiinnostaa maailmalla

Rovajärven harjoitusalue kiinnostaa enemmän kuin koskaan. Syynä ovat muun muassa Nato, sodankäynnin tavat Ukrainassa ja arktisuus. Koti-Lappi vieraili Northern Forest -harjoituksessa.

Yhdysvaltalaissotilaat Ricardo Ramirez ja Alex Gomez olivat joutuneet eräänä yönä suomalaisten tiedustelijoiden väijyttämäksi.

– Ryhmämme kärsi raskaita tappioita, Ramirez kertoo.

He osallistuivat Rovajärvellä Lightning Strike 23 ja Northern Forest 23 -harjoituksiin. Heidän sijoituspaikkansa on Saksan Baijerissa sijaitseva Yhdysvaltojen Grafenwöhrin tukikohta.

Molemmat harmittelevat, että Lapissa on läpi yön niin valoisaa, että suojautuminen on vaikeaa. Hyökkäys voi tapahtua mihin vuorokauden aikaan tahansa, eikä pimeys anna etua suuntaan tai toiseen.

– Se on todellakin jotain erilaista meille, Gomez sanoo.

– Alue on myös hyvin metsäinen, mikä vaikeuttaa hyökkääjän havaitsemista, kun kypärät on naamioitu ja niin edelleen, Ramirez kertoo.

Suomalaisille joukoille tuttuja asioita, mutta jenkeille jotain uutta. Siksi he haluavat omaksua tämänkin ympäristön.

Kersantti Ramirez ja alikersantti (specialist) Gomez ovat raskaan raketinheittimen miehistöä. Yhdysvallat on lennättänyt Suomeen kevään isoihin harjoituksiin muutamia raketinheittimiä. Raskaita MLRS-heittimiä (Multiple Launch Rocket System) ja niitä ketterämpiä HIMARS-heittimiä (High Mobility Artillery Rocket Systems), jotka molemmat ovat televisiosta tuttuja. Niitä laitteita, joiden luovuttamista Ukrainaan vatvottiin. Myös Suomella on MLRS-heittimiä. Ne ovat pitkän kantaman välineitä, joiden vaikutus- eli tuhovoima on merkittävä.

Väijytyksen tappioita Ramirez ja Gomez selittävät myös sillä, että yleensä heillä on myös heittimiä suojaavia joukkoja, mutta ne eivät ole mukana Rovajärvellä.

Video: Yhdysvaltojen raskaita raketinheittimiä osallistui kevään isoihin harjoituksiin Rovajärvellä. Teloilla kulkevan heittimen meno on pölyistä kuivassa kangasmaastossa.

Ramirez on kotoisin Californiasta. Gomez on Kansasista, ihan keskeltä Yhdysvaltoja, kuten hän alleviivaa. He molemmat huomauttavat, kuinka lähellä “rajaa” ollaan tällä hetkellä.

Isolla alueella on pystytty heidän mukaan saamaan aikaan hyvä simulaatio siitä, mitä sodankäynti on vaikkapa nyt Ukrainassa.

– Sanoisin, että hyvin realistinen harjoitus, Ramirez kertoo.

Kun Ramirezin ja Gomezin ryhmä saapui 10. toukokuuta Lappiin, oli Rovajärvellä jäljellä vielä paikoittain paljon lunta.

– Sitähän oli suunnilleen metri ja viikon päästä se oli kadonnut. Sää muuttui todella nopeasti.

– Nyt olemme saaneet aurinkoa. Vähän liiankin paljon aurinkoa, Gomez sanailee yöttömästä yöstä.

Molempia kiinnostaa kokea harjoitukset myös talvella.

– Olen kuullut, että talvi on raju, Ramirez sanoo.

Ryhmä on päässyt myös ampumaan heittimillä. Patterin perinteiden mukaan kovien ampumisen jälkeen oman heittimensä saa nimetä. Heidän heittimensä kyljessä lukee Bubba. Patterin toisen heittimen kyljessä lukee Gump. Nimet on napattu tietenkin elokuvasta Forrest Gump (1994).

– On käynyt selväksi, että lähes kaikki suomalaiset ovat nähneet elokuvan.

Joukkoja Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Ruotsista ja Norjasta

Rovajärven harjoitusalue sijaitsee Kemijärven, Rovaniemen, Pelkosenniemen ja Sodankylän kuntien alueella. Se on Euroopan suurin yhtenäinen harjoitusalue.

Kevään aikana “Rovalla” on käynyt kuhina. Harjoitusalueella on järjestetty kaksi suurta sotaharjoitusta peräkkäin Maasotakoulun johdolla: Lightning Strike 23 -harjoitus 15.–26.5.2023 ja Northern Forest 23 -harjoitus 27.5.–2.6.2023. Osalle varuspalvelustaan suorittaville kyseessä oli samalla päätösharjoitus eli niin sanottu loppusota.

Harjoituksissa on ollut mukana enimmillään noin 8 000 sotilasta, josta noin 1 100 on kansainvälisiä joukkoja Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Ruotsista ja Norjasta.

Kevään harjoitusten mittakaava tai luonne ei liity harjoituksen johtajan eversti Janne Mäkitalon mukaan Ukrainan sotaan, vaikka niin olisi helppo arvella. Harjoitusta on ryhdytty suunnittelemaan puolitoista vuotta sitten, ennen Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alkamista. Kansainvälisiä harjoituksiakin on järjestetty Rovalla jo pitkään.

– Harjoitusten yhdistäminen teki tästä nyt isomman kokonaisuuden. Tämä on itse asiassa pisin sotaharjoitus omalla urallanikin, Mäkitalo kertoi.

Mäkitalon muistissa on vielä 1990-luku ja lama-aika, jolloin harjoitukset olivat tynkiä tai niitä ei ollut ollenkaan. Mitä tämän kokoluokan kansainväliset harjoitukset kustantavat?

– En uskalla arvioida, koska täällä on porukkaa kuin pipoa ja ollaan viikonlopun yli, niin kyllä tämä on kallis harjoitus, mutta kaikki on kyllä suunniteltu. Enää meillä ei ole harjoituksissa käpyjenpotkijoita. Kaikilla on oma tehtävänsä. Taloudellisempaa veronmaksajien rahojen käyttöä on myös se, että sama tukiorganisaatio hoitaa toisenkin harjoituksen, eikä lähdetä välillä etelään.

Mäkitalo toteaa, että isojen joukko-osastojen harjoittaminen vaatii isot joukko-osastot. Lisäksi se vaatii tilaa. Sitä taas on Rovajärvellä.

Kolme kenraalia ja kansainvälistä mediaa

Rovajärvi kiinnostaa. Harjoitusalue on pääasiassa kangasmaastoa. Se sopii pinta-alansa ansiosta suuriin sotaharjoituksiin, sillä siellä voi ampua tykeillä ja raketinheittimillä kymmenien kilometrien päähän. Lisäksi se sijaitsee Napapiirin yläpuolella arktisissa oloissa.

Northern Forest -harjoituksen osallistuvia joukkoja esiteltiin mediapäivässä toukokuun lopussa. Päivään osallistui myös kansainvälistä mediaa, kuten Reuters, Norjan yleisradio NRK ja toimittaja tanskalaisesta puolustusalan lehdestä.

Paikalla oli myös kolmen maan sotaherroja: Suomen Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki, Ruotsin maavoimien komentaja kenraalimajuri Karl Engelbrektson ja Yhdysvaltain 10. Vuoristodivisioonan kenraalimajuri Gregory Anderson.

Ystävien yhteinen kieli on englanti. Päivän aikana medialle toisteltiin termejä, kuten “common family” ja “alliance”.

Ruotsalaisten kanssa ei voinut vielä puhua suoraan liittolaisuudesta, mutta vastaavia, hieman miedompia ilmaisuja viljeltiin runsaasti.

Ja syystä: Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat tehneet eriasteista puolustusyhteistyötä 1990-luvulta alkaen. Yhteinen toive on, että Ruotsin Nato-jäsenyys ratifioitaisiin mahdollisimman pian. Se on kiinni Unkarin ja Turkin päätöksistä.

Kenraalit olivat kuitenkin tyytyväisiä tuoreimpaan harjoitukseen, vaikka kolmen liittolaisuus ei vielä olekaan saanut viimeistä sinettiään.

– Harjoituksissa on ollut korkea oppimiskäyrä, aivan huimaa edistystä niin varusmiehillä kuin reserviläisilläkin. Opitaan toisiltamme, Välimäki sanoi.

Ruotsin Engelbrektsen taas arvioi, että Ruotsin huomio oli joitain vuosia kansainvälisissä tehtävissä ja rauhanturvaamisessa, mutta nyt katse on kääntynyt takaisin niitä isompien joukkojen harjoitteluun, josta Rovajärvellä saadaan hyvää oppia. Ruotsi ajoi puolustusvoimiaan rajusti alas Kylmän sodan päättymisen jälkeisinä vuosikymmeninä, mutta on kasvattanut puolustusbudjettiaan tasaisesti viime vuosikymmenen lopulta alkaen.

– Nyt korjataan investointien satoa.

Yhdysvaltojen Anderson kertoi hämmästyneensä suomalaisten ja ruotsalaisten joukkojen yhteensopivuudesta. Lisäksi Suomen joukoille tavanomainen eri aselajien ja toimintatapojen yhdisteleminen on hänen mielestään jotain, mistä muut maat voivat oppia.

Kenraalimajuri Anderson nostatti lisää suomalaisten tuntoja, kun hän kertoi esittelytilaisuudessa, että 10. Vuoristodivisioona perustettiin noin 80 vuotta sitten juuri Suomen talvisodan innoittamana. Yhdysvallat halusi toisen maailmansodan riehuessa ottaa siitä oppeja omille arktisille ja vuoristo-oloissa toimiville joukoilleen.

Arktisen alueen geopoliittinen merkitys on jatkanut kasvamistaan. Siksi Nato-maat haluavat kokemusta pohjoisen oloissa toimimisesta ja taistelemisesta..

Anderson korosti niin ikään, että Ukrainassa käytävä sota on osoittanut sen, miten nykymuotoisessa sodankäynnissä maa-alueiden hallitsemisella on edelleen suuri merkitys ja sitä Rovajärvellä on mahdollista harjoitella.

– Me on nähty pitkästä aikaa teollista sodankäyntiä Euroopassa. Asioita pitää miettiä Euroopan ja littolaisten kautta, Suomen Välimäki sanoi.

Tuoko Nato tukikohdan?

Rovajärvelle on jo ainakin Lapissa puheiden tasolla kaavailtu jopa Nato-tukikohtaa. Pysyvien kansainvälisten joukkojen tai tukikohtien sijoittamiseen Suomeen kukaan kenraaleista ei ota suoraan kantaa.

Puolustusvoimat on harjoittellut valmiusrakentamista itäisessä Lapissa. Käytännössä tämä tarkoitti viime vuonna sitä, että esimerkiksi Sallaan ja Rovajärven Kemijärven puoleisiin osaan on rakennettu betonisia linnoitteita. Puolustusvoimat on vuokrannut rakennettavat tontit maanomistajilta.

Entä aikooko Puolustusvoimat laajentaa Rovajärveä harjoitustoimintaa tai jopa puolustamista varten?

– Ehkä on parasta puhua ihan siitä harjoitustoiminnasta. Harjoitustoiminnan osalta totta kai tämä harjoitusalue on aivan huikea. Harjoitustoiminta on jo nyt korkealla tasolla ja sellaisena me haluamme sen pitääkin. Meidän täytyy pitää huoli siitä, että se (alue) pysyy luonnonmukaisena ja otetaan ympäristötekijät huomioon, Välimäki vastasi Koti-Lapille.

Välimäki ja eversti Mäkitalo mainitsevat kuitenkin molemmat majoitusrakennusten uusimisen ja tason parantamisen. Välimäki kertoo, että rakennuskanta on pitkälti 1950-luvulta, eikä enää vastaa tarpeita.

– Ehkä on jo aika tehdä tilalle uusia, jotka ovat ensinnäkin palveluturvallisia ja ekologisesti ympäristöystävällisiä rakenteita. Ja tietysti ratkaisun pitää olla veronmaksajien kannalta kustannustehokas, Välimäki sanoi.

Moni Naton harjoituksiin, talouteen ja Puolustusvoimien henkilökuntaan liittyvä suuri linja on vielä muotoutumassa. Puolustusvoimien arvion mukaan Rovajärven kalenteri on jo melko täynnä, joten Nato-jäsenyys ei määräänsä enempää voi lisätä harjoituksia.

Jäsenyys on jo kuitenkin kaatanut mitä ilmeisimmin joitain viimeisiä henkisiä raja-aitoja yhteistyön väliltä. Kenraalimajuri Välimäki ja eversti Mäkitalo molemmat totesivat, että viikkojen aikana on näkynyt paljon hymyileviä kasvoja. Se kertonee paitsi onnistumisista myös helpotuksesta.

– Nato-jäsenyys on muuttanut hallinnollisella tasolla asioita helpommaksi, mutta käytännössä ei juurikaan. Lisäksi se on sanottava, että enemmän näkyy hymyjä, kuin aikaisemmin, eversti Mäkitalo sanoi medialle.

KenraaliluutnanttiVälimäki taas kertoo, että konkreettisia liittolaisten kanssa opittuja ja testattuja asioita harjoituksessa oli esimerkiksi tulikäsky suoraan digitaalisesti suomalaisten ja norjalaisten välillä. Lisäksi radioyhteys on saatu toimimaan “mustalla laatikolla” kahden liittolaismaan omien verkkojen välillä.

– Niinku Kalle (Karl Engelbrektsen) sanoi hyvin: Soldiers without borders.