Paikallisuutiset
Pääkirjoitus: Postilain uudistus uhkaa vapaata yhteiskuntaa – paikalliset lehdet ja kirjeposti heitteillä?
Eilen tiistaina 3.5. vietettiin lehdistön- ja sananvapauden päivää. Suomi on sananvapausmittauksissa jatkuvasti kärkipaikoilla. Tiedonvälityksen vapaus ja monipuolisuus ovat kelpo vastalääkkeitä kehitykselle, joka johtaa pahimmassa tapauksessa sortoon ja diktatuureihin. Juuri lehdistön monipuolisuutta ylläpitävää paikallismediaa ollaan siitä huolimatta ajamassa alas Suomessa.
Hallitus antoi esityksen eduskunnalle uudesta postilaista huhtikuun lopulla. Keskeinen asia on siirtyminen viidestä kolmeen jakelupäivään varhaisjakelualueiden ulkopuolella vuoden 2023 alussa. Uudistukset tulevat voimaan pääosin jo syksyn 2022 aikana. Hallituksen esitys turvaa 3–5 kertaa ilmestyvien tilattavien lehtien jakelun myös varhaisjakelun ulkopuolisilla alueilla vuoden 2027 loppuun asti. Kerran viikossa ilmestyvät lehdet jäävät tämän tuen ulkopuolelle ja joutuvat mukautumaan Postin sanelemiin jakelu- ja ilmestymispäiviin. Laki on alueita, yrityksiä ja kansalaisia epäarvoistava.
Tilattavilla paikallislehdillä ja jokaiseen talouteen jaettavilla lehdillä on erityisasema Postin velvoitejakelualueella. Ne hoitavat laajoja haja-asutusalueita ainoana tiedonvälittäjänä. Useilla paikkakunnilla sanomalehti on ainoa foorumi, jossa yritykset, kunnat ja yhteisöt aidosti tavoittavat kansalaiset, asiakkaansa ja yleisönsä. Yleisradio ja maakuntalehdet ovat keskittäneet toimintansa kasvukeskuksiin, eivätkä verkon kanavat tai sosiaalisen median puskaradiot tavoita kootusti ihmisiä.
Laajoilla keskusten ulkopuolisilla alueilla Suomessa ei ole kilpailua jakelussa. Postilla on isossa osassa Lappia (ja Suomen haja-asutusalueita) käytännössä jakelun monopoli. Jakelukustannukset ovat nousseet osalla lehdistä meinneinä vuosina jo 100 prosentilla. Posti korotti hintoja vuoden alussa noin viidellä prosentilla julkaisusta riippuen. Toukokuussa tuli uusi, ylimääräinen, jopa 9 prosentin korotus hintoihin. Printtilehti on käytännössä edelleen muutamia suuria lehtiä lukuunottamatta suomalaisten sanomalehtien tulojen päälähde. Paikallisen median olisi satsattava digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen, mutta jatkuvat korotukset ja muutokset vievät pohjaa investoinneilta.
Kärjistetysti näyttääkin siltä, että vuosikausia manattu digitaalinen murros tai sosiaalinen media ei kaada paikallislehtiä, vaan valtionyritys Postin liiketoiminnalliset ratkaisut. Lainsäädäntö on sen tukena.
Printtilehden roolia ei parane vähätellä varautumismielessäkään. Turvallisuusasiantuntijat ovat nostaneet esille painetun tiedonvälittämisen merkityksen hybridisodankäynnin ja verkkohyökkäyksien aikana. Suomalaisten mediatalojen verkkosivut eivät kestä siinä määrin, jos ollenkaan, palvelunestohyökkäyksiä kuin koulittujen verkkopankkien.
Valtion kannattaisikin huomioida postilaissa, jakelutuessa ja Postin toiminnassa kaikkien printtilehtien jakelun turvaaminen.
Laajojen yhteiskunnallisten ja aluetaloudellisten vaikutusten takia jakelutuen ja postilain valmistelussa 1–3 kertaa viikossa ilmestyvät lehdet olisi pitänyt eriyttää omaksi tarkastelu- ja toimenpideosioksi. Laajemmin ajateltuna Postin toiminnassa tiedonvälitys ja kirjeposti olisi pidettävä erillään tulostavoitteista ja pakettiliiketoiminnasta. Kirjepostilla kulkee edelleen valtavasti tärkeää postia vaikkapa ikäihmisille.
Jakopäivien harventaminen ja pahimmassa tapauksessa niiden epäsäännöllistäminen hankaloittaa entisestään näiden ihmisten yhteiskuntaan osallistumista.
Koti-Lappi ja muut Hilla Groupin Lapin paikallislehdet yrittivät vaikuttaa lausuntokierroksen ja valmistelun aikana kansanedustajiin, ministeriöihin ja virastoihin kannanotoilla . Lisäksi Koti-Lappi jätti lausunnon lakiin. Nämä edellä esitetyt näkemykset ohitettiin valmistelussa.
Jos lakiin on menossa järjettömiä piirteitä, kansanedustajien on aivan mahdollista tarkastella niitä uudelleen ja muuttaa järkevämmiksi. Jos eduskunnassa ei saada järkeä läpi, niin valtion tulisi käyttää omistajaohjausta Postin toiminnan järjestämiseksi kestävällä ja tasa-arvoisella tavalla.
Euroopan kiristyneessä tilanteessa olisi tärkeää, että rajaseudut pysyvät vireinä. Yksi vireyden ylläpitäjä on paikallinen media. Jos sitä ei ole, kuka seuraa tietoa ja välittää sitä?
Lue myös:
Koti-Lappi ilmestyy nyt keskiviikkoisin – lue tästä muutoksen syyt ja seuraukset
Ministeriössä vakava huoli paikallislehtien tulevaisuudesta
6 000 lukukertaa näköislehdellä – kiitos luottamuksesta!
Vetoomus: Postille valmiusajan paikallislehtien jakeluvelvoite
Tekstiä päivitettu 12.2.2024: korjattu sivustouudistuksessa hajonnut kuvan sijoittelu ja linkit.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Muualta Lapista
