Paikallisuutiset

Jos Kekkonen eläisi nyt, hän todennäköisesti kokeilisi maastopyöräilyä kansallispuistossa – ainutlaatuinen luonnonsuojelulahja presidentille juhlii nelikymppisiään

Käyntimääriltään Suomen toiseksi suosituin kansallispuisto on ainoa luonnonsuojelualue, joka on Suomessa annettu lahjaksi presidentille. Urho Kekkosen kansallispuisto juhlii tänä vuonna nelikymppisiään neljälläkymmenellä eri tapahtumalla.

Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin Inarin, Sodankylän ja Savukosken kuntien alueelle vuonna 1983.

Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, Urho Kekkosen kansallispuiston ensisijainen tavoite on pohjoisen luonnon suojelu. 1960-luvulla nykyisen kansallispuiston alueen etelä- ja lounaispuolelle rakennettiin Lokan ja Porttipahdan tekojärvet, jotka muuttivat pysyvästi alueen alkuperäistä luontoa ja loivat paineita luonnonsuojelulle.

Kansallispuiston perustaminen sinetöi paineet.

Luonto halutaan pitää suurimmaksi osaksi alkuperäisessä tilassa

– Luonnonsuojelualueella luonto halutaan pitää suurimmaksi osaksi alkuperäisessä tilassa. Metsää ei kaadeta, ja retkeilijöitä ohjataan tietyille aluille kansallispuiston sisällä, jotta eniten suojelua vaativa luonto ei rasitu. Ilman kansallispuistoa alueen luonto ei olisi säilynyt samalla tavalla tuleville sukupolville, Urho Kekkosen kansallispuiston virkistyskäyttöpäällikkö Pirjo Seurujärvi Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo tiedotteessa.

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja kehittää kansallispuistojen toimintaa Suomessa.

Laajojen kairojen ja puuttomien paljakoiden kansallispuistosta on tavattu 130 lintulajia, joista osa on uhanalaisia. Puiston näkyvin nisäkäs on poro. Poronhoito on ollut alueen elannon selkäranka vuosisatoja.

Savukoskella, kansallispuiston itärajalla, sijaitsee myös maailmankuulu Korvatunturi.

Jos Kekkonen eläisi nyt, hän todennäköisesti kokeilisi maastopyöräilyä kansallispuistossa

Kansallispuiston kulttuurihistoriaan kuuluu leimallisesti Suomen kahdeksas presidentti, Urho Kaleva Kekkonen.

– Tällä hetkellä kansallispuiston kehitystä leimaavat kuitenkin monipuolisemmat liikkumisvälineet kuin Kekkosen tavaramerkkinä tunnetut vaellussukset, alueesta on tullut myös maastopyöräilijöille suosittu kohde, Seurujärvi kertoo.

Maastopyöräilijöille kansallispuisto tarjoaa reittejä niin kesällä kuin talvellakin. Kansallispuiston alueelle on merkitty seitsemän ympyräreittiä maastopyöräilijöille.

Sulan maan retkeily kasvanut

Urho Kekkosen kansallispuistolla on pitkä retkeilyn historia. Ennen kansallispuiston nimeämistä aluetta kutsuttiin nimellä Koilliskaira. Retkeilijät liikkuivat aktiivisesti alueella jo 1960-luvulla.

Aiemmin kansallispuisto houkutteli lähinnä hiihtäjiä talvella, nyt myös sulan maan kausi on suosittua matkailuaikaa.

Viime vuonna Urho Kekkosen kansallispuistossa oli 405 300 käyntiä.

Kansallispuistossa järjestetään paljon ohjelmaa juhlavuoden aikana. Kaikki juhlavuoden varmistuneet tapahtumat löytyvät Luontoon.fi:stä (www.luontoon.fi) ja sivuja päivitetään aina, kun uusia tapahtumia vahvistuu.

Urho Kekkosen kansallispuisto, kolme vinkkiä kävijöille