Mielipiteet

Hartaus: Nälkäisen elämän leipä

Nälkä yllättää usein pitkällä hiihtolenkillä taivaltajan.

Taskussa olevat eväät ovat jäässä kovilla pakkasilla. Oman kodin lämpö leipätaikinasaaveineen ja leivänjuuren tuoksuineen kiidättää kulkijaa kotiin päin.

Matkan varrella tulee hiihdettyä vanhojen peltosarkojen ylitse. Vanhat peltosarat ovat muistona ajasta, jolloin monissa pysyttiin leivän syrjässä oman pellon antimilla. Nyt huolenamme ovat maailman viljavarastojen tuhoutuminen sotien keskellä.

Osalla maailman ihmisistä nälkä on läsnä jokapäiväisessä elämässä. Nälkää ei aiheuta ruuan puute, vaan sen epätasainen jakautuminen maailmassa. Nälkä synnyttää epätoivoa, yhteiskunnallista levottomuutta, altistaa sairauksille ja verottaa voimia tehdä täysipainoisesti töitä tai käydä koulua. Nälkäisenä tehty lenkkikään ei edistä kehon kuntoa.

Ihmisen elämä on välillä omanlaistansa erämaavaelluksella oloa.

Ihmisen elämä on välillä omanlaistansa erämaavaelluksella oloa, jossa tarvitaan paastonajan kaltaisia virvoittavia pysähdyskeitaita. Suupaloiksi revitty leipä pienine palasineen voimaannuttaa väsynyttä, nälän uuvuttamaa kulkijaa hetkellisesti. Hengellistä paastonajan leipää tarjotaan meille Raamatussa, jossa Johanneksen evankeliumissa (UT2020) todetaan: Jeesus vastasi: Minä olen elämän leipä. Se, joka tulee minun luokseni, ei takuulla jää nälkäiseksi. Se, joka luottaa minuun, ei ole koskaan janoinen.

Kotoisa ruokapöydän leipä tyydyttää nälän ja auttaa jaksamaan. Hengellisen nälän tyydyttää ja hengellistä elämää ylläpitää vain suhde Jumalaan.

Leipää tarvitaan jokapäiväiseen ruokapöytään ravinnon tuojaksi. Jokapäiväisen leivän ja ruokapöydän muiden antimien riittäminen eivät ole kuitenkaan jokapäiväinen itsestään selvyys. Siunaavalla ja rukoilevalla kiitosmielellä varmistamme ruokapöytämme antimien riittävyyden ja kutsumme Jeesusta mukaan ruokailuhetkeemme hengellisen elämämme virvoittajaksi.

Samalla voimme pyytää, että taivaallinen Isämme auttaisi meitä hylkäämään kaiken sellaisen, mikä ei meitä ravitse, luottamaan häneen ja elämään hänen sanastaan. Ikuisen elämän sanasta. Avatkaamme korvamme ja seuratkaamme paastonajan tiellämme Jeesusta, joka sanoo: ”Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvin, te saatte nauttia parhaista herkuista. Kuulkaa minua, tulkaa minun luokseni, kuulkaa, niin te saatte elää!” (Jes. 55:2-3)

Marjo Kyllönen

Diakoni

Sallan seurakunta

Koti-Lappi julkaisee ilmestymisalueensa seurakuntien työntekijöiden kirjoittamia hartauskirjoituksiaan viikoittain.