Talous
EU:n kaavailemia pakkoremontteja ei välttämättä tule, sillä valmisteilla oleva direktiivi voi vielä muuttua
EU haluaa parantaa energiatehokkuutta. Valmisteilla oleva direktiivi voi vielä muuttua.
Euroopan Unionissa valmistellaan energiatehokkuusdirektiivin muuttamista. Tarkoitus on alentaa energialaskuja ja vähentää kasvihuonepäästöjä.
Esitetysti toteutuessaan direktiivi edellyttäisi remontteja monissa taloyhtiöissä ja asuintaloissa, koska se velvoittaisi asuintaloja saavuttamaan energiatehokkuudessa vähintään D-tason vuoteen 2033 mennessä. Julkisten rakennusten olisi saavutettava vastaava luokitus jo vuoteen 2027 mennessä.
Ei ole kuitenkaan varmaa, että ehdotus toteutuu, sillä Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio jatkavat direktiivin valmistelua, ja parlamentin maaliskuussa hyväksymä ehdotus voi vielä muuttua. Direktiivin on arvioitu valmistuvan kuluvan vuoden aikana.
Suomessa olisi noin 1,5 miljoonaa korjattavaa asuntoa
Suomen Kiinteistöliitto arvioi tiedotteessaan, että ehdotuksen mukaan Suomessa on korjattava noin 1,5 miljoonaa asuntoa, joista lähes 670 000 on omakotitaloja. Remonttitarve koskisi lähinnä 1970-luvulla rakennettuja ja sitä vanhempia rakennuksia.
EU:ssa on käytössä energiatehokkuusluokitus A-G, eli remontti pitäisi tehdä E-, F- ja G-tason rakennuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi rakennuksen lämmöneristävyyden parantamista tai lämmitysjärjestelmän vaihtamista. Osassa rakennuksia luokitus voisi nousta suhteellisen pienilläkin toimenpiteillä.
EU:n mukaan kansallisiin perusparannussuunnitelmiin olisi sisällyttävä tukijärjestelmiä, joilla helpotetaan avustusten ja rahoituksen saantia. Lisäksi vähävaraisille kotitalouksille olisi tarjottava tukea.
EU-maat voivat ehdotuksen mukaan päättää jättää ulkopuolelle myös arkkitehtonisten tai historiallisten arvojensa vuoksi suojellut rakennukset, tekniset rakennukset, tilapäisessä käytössä olevat rakennukset sekä kirkot. Jäsenvaltiot voivat myös jättää soveltamisalan ulkopuolelle sosiaaliset asunnot, joissa peruskorjaus johtaisi vuokrankorotuksiin, joita ei voida kompensoida energialaskuissa näkyvillä säästöillä.
Suomi kannattaa energiatehokkuuden kehittämistä mutta vastustaa sitä, että remontteja vaadittaisiin ennenaikaisesti sellaisiin kohteisiin, joissa toimivia rakenteita pitäisi purkaa ja uusia vain energiatehokkuusluokan parantamisen takia. Direktiivi on kohdannut vastustusta myös muista EU-maista, joten lopullisessa muodossaan se voi olla erilainen.
Aiheuttaisi ongelmia kotitalouksille
Kiinteistöliitto arvioi, että ehdotettu direktiiviuudistus aiheuttaisi suomalaisille kotitalouksille suuria ongelmia. Liiton mukaan energiatehokkuuden parantaminen pakkoremonteilla olisi kallista ja tehotonta. Sen laskelmien mukaan korjauskustannukset olisivat noin 21 miljardia euroa.
Korjauspakko koskisi myös sellaisia taantuvien alueiden asuinrakennuksia, joilla ei ole tulevaisuudessa käyttöä.
Omakotiliiton mukaan direktiiviesitystä pitää parantaa siihen suuntaan, että sillä voidaan saavuttaa ilmastotavoitteita mutta joka on samalla yleisesti hyväksyttävissä ja tosiasiallisesti toteutettavissa.
Suomi on Euroopan neuvoston ehdotuksen kannalla, jonka mukaan kunkin valtion asuinrakennuskantaa tarkasteltaisiin kokonaisuutena, ja rakennusten energiatehokkuutta voitaisiin parantaa jokaisessa maassa kansallisesti suunnitellen ja kohdentaen.
Euroopan komission mukaan EU:n rakennusten osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia.