Paikallisuutiset

Betonin historiaa Kemijärveltä

Rakentaminen vaatii betonia ja tiiliä. Kemijärvellä muistellaan paikkakunnan betoniosaamista.

”Kuten nyt näemme Ukrainassa, sota on aina suurta kärsimystä ja hävittämistä. Niin se oli myös Kemijärvellä 80 vuotta sitten. Jokaista sotaa seuraa kuitenkin vääjäämättä jälleenrakentaminen ja se vaatii monenlaisia rakennustarvikkeita”, kirjoitetaan Kemijärven kansalaisopiston muistelupiirin tämänkertaisessa esittelyssä.

Muistelupiirin vetäjän Juha Pikkaraisen mukaan ensimmäisen sementtivalimon Kemijärvelle perusti rakennusmestari Aarno Nurmi vuonna 1953 nykyisen vesitornin paikalle Särkikankaalle. Paikka oli laajenevan asutuksen keskellä ja Nurmi siirsi valimonsa Peura-aavalle vuonna 1959. Samalla paikalla valimotuotteiden ja betonin valmistus on jatkunut tähän päivään asti.

Vuonna 1975 Sauli Koskiniemi osti yhdessä vaimonsa kanssa Nurmen sementtivalimon. Sen nimi muutettiin vuonna 1977 Kemsera Oy:ksi. Rakentaminen oli vilkasta Kemijärvellä ja betonin teko rakennuksilla lopetettiin, kun valmista betonia oli tarjolla. Kemsera Oy työllisti kymmenkunta työntekijää ympäri vuoden ja sesonkiaikoina enemmänkin. Yhtiön toiminta jatkui 1990-luvun alun lamaan, kunnes se kesällä 1993 ajautui konkurssiin. Marraskuussa 1993 Ruskon Betoni Oy osti konkurssipesältä tuotantolaitoksen ja se toimii tänäänkin.

Vuostimossa aloitti Betonivalimo Talvensaari & Honkamaa toimintansa kesällä 1964. Arvo Talvensaari ja Pauli Honkamaa tekivät aluksi kesäisin muun muassa kaivonrenkaita ja viemäriputkia kunnes aloittivat seinä- ja rehutornielementtien tekemisen. Niitä tehtiin muutaman vuoden ympärivuotisesti. Kun Honkamaa erosi yhtiöstä, yrityksen toiminta laajeni huvilarakentamiseen. Yhtiö työllisti omistajan perheen lisäksi joukon vuostimolaisia vähintään osa-aikaisesti. Yhtiön toiminta hiipui vähitellen ja se lopetettiin keväällä 2011.

Rakennusten tulisijojen tekeminen vaati tiiliä, joiden hankkiminen sodan jälkeen oli työlästä. Vuostimossa Pyhäjoen pohjoisrannalla oli hyvä savikko, johon vuostimolaiset perustivat itse pienimuotoisen tiilitehtaan. Toimintaa jatkoi Keski-Pohjanmaalta muuttanut Veikko Korpi. Vuonna 1953 tiilitehtaan laitteet osti Niemelän perhe Oinaalta. Ison perheen pojille piti keksiä töitä. Tiilien tekoon tarvittiin seitsemän henkilöä. Kuivaamisen jälkeen tiilet poltettiin kahdessa suuressa polttouunissa, joihin mahtui kerralla 20 000 tiiltä. Toiminta jatkui pari vuotta. Vuostimon tiilitehtaan entisöityjä koneita on nähtävissä Kemijärven kotiseutumuseolla.

Kemijärven kunnan toimeksiannosta Geologinen tutkimuslaitos tutki vuosina 1953–1954 savikkoa. Pikkarainen kertoo, että tutkimuksissa todettiin saven riittävän isonkin tiilitehtaan tarpeisiin, mutta asia ei kiinnostanut isoja toimijoita ja savikko jäi hyödyntämättä.

Kemijärven kansalaisopiston Lähihistorian muistelupiirin aiheena on tällä kertaa betonin valmistus ja tiilenteko Kemijärvellä. Muistelupiiri kokoontuu kirjastolla torstaina 4.4.2024 kello 18. Maksutonta tilaisuutta johdattelee edellä mainittu Juha Pikkarainen.