Paikallisuutiset

Tietoturvauhat ovat tulleet jäädäkseen

Suomalaiset uskovat vaarojen lisääntyvän lähivuosina, selviää DNA:n tutkimuksesta

Suomalaiset pitävät digitaalisten laitteiden tietoturvaa erittäin tärkeänä. Edellisvuoteen verrattuna tietoturvauhilta suojautuminen koetaan nyt jopa entistä tarpeellisemmaksi. Vaikka uhkien uskotaan lisääntyvän seuraavien kahden vuoden aikana, on useampien yksittäisten tietoturvapalveluiden käyttö tai kiinnostus palvelua kohtaan laskenut viime vuodesta tai pidemmällä aikavälillä. Asia selviää DNA:n vuosittain teettämästä laajasta Digitaalinen elämä -tutkimuksesta.

Digitaalinen elämä -tutkimukseen vastanneista 73 prosenttia pitää tietoturva-asioista huolehtimista tärkeänä, mutta silti useampien yksittäisten tietoturvapalvelujen käyttö tai kiinnostus niitä kohtaan on laskussa. Esimerkiksi tänä vuonna virusten ja haittaohjelmien torjunta oli käytössä tai siitä oli kiinnostunut 79 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2021 vastaava lukema oli 88 prosenttia.

Myös henkilökohtaisia tietoja tietomurtojen varalta valvova palvelu oli tänä vuonna harvemmalla käytössä tai herätti vähemmän kiinnostusta (49 %) kuin viime vuonna (56 %). Sen sijaan salasanojen hallintapalvelu oli käytössä tai herätti kiinnostusta useammin kuin viime vuonna. Myös haitallisten verkkosivujen esto piti käytön ja kiinnostuksen osalta pintansa viime vuoteen verrattuna.

– Vaikka kiinnostus joitakin tietoturvapalveluja kohtaan onkin laskenut, näyttää siltä, että kokonaistasolla tietoturvapalvelujen käyttö on kuitenkin kasvanut edellisvuodesta. Esimerkiksi viime vuonna 76 prosenttia kaikista vastaajista on kertonut käyttävänsä ainakin jotakin tietoturvapalvelua. Tänä vuonna vastaava lukema on 84 prosenttia, sanoo DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan yhtiön tiedotteessa.

Hänen mukaansa yleinen kuluttajahintojen nousu huolettaa monia, mutta yhä useampi suojautuu ainakin joiltakin tietoturvauhilta tietoturvapalvelun avulla.

– Tietoturvasta ei aivan ensimmäisenä kannatakaan tinkiä, sillä se voi ehkäistä potentiaalisesti hyvin mittavia taloudellisia haittoja, jatkaa Kamtsan.

Niiden osuus, jotka ajattelevat, ettei suojautuminen tietoturvauhilta ole tarpeellista, on laskenut. Viime vuoteen verrattuna näin ajattelevien määrä on tipahtanut 18 prosentista 10 prosenttiin. Lisäksi jopa 68 prosenttia vastaajista uskoo tietoturvauhkien lisääntyvän seuraavien kahden vuoden aikana.

– Identiteettivarkauksien ja verkkopankkitunnusten kalastelun kaltaiset huijaukset ovat tulleet jäädäkseen. Tulevaisuudessa tietoturvauhkien määrä todennäköisesti kasvaa entisestään, ja niistä tulee entistä hankalammin hahmotettavia, sanoo Kamtsan.

Tietoturvapalveluista ylivoimaisesti suosituin on virusten ja haittaohjelmien torjunta, joka on käytössä 65 prosentilla vastaajista. Muita suosittuja tai kiinnostavia tietoturvapalveluja ovat haitallisten verkkosivujen esto, salasanojen hallinta sekä varmuuskopiointi.

Vain reilu kolmannes kaikista vastaajista ilmoitti käyttävänsä tietoturvasovelluksia esimerkiksi tabletillaan tai älypuhelimellaan. Kolmasosa vastaajista myös ilmoitti, ettei suojaa älylaitteitaan, koska luottaa käyttämiensä laitteiden omaan suojaukseen.

– Perinteisesti tietokoneet on suojattu viruksilta ja haittaohjelmilta. Nykyään olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös mobiililaitteiden tietoturvaan, sillä moni hoitaa esimerkiksi pankkiasioitaan nimenomaan älypuhelimella, toteaa Kamtsan.

Hänen mukaansa on lisäksi hyvä tiedostaa, ettei tietoturvassa ole kyse ainoastaan laitteen ominaisuuksista.

– Suljetunkaan ekosysteemin laite ei estä päätymistä luotettavan näköiselle huijaussivustolle, vaan huijauksenesto vaatii tietoturvapalvelun. Inhimillinen erehdys on aina mahdollinen, ja sen mahdollisuutta voidaan pienentää tietoturvapalvelun avulla, summaa Kamtsan.

Yhä useampi vastaaja kokee omaavansa tarpeeksi tietoa tietoturvauhista. Erityisesti alle 25-vuotiaat kokevat tietonsa tietoturvauhista riittäviksi (75 %). Kokemus riittävästä tiedosta laskee sitä mukaa, mitä vanhemmista vastaajista on kyse. Esimerkiksi 65–74-vuotiaista enää alle puolet kokee omaavansa tarpeeksi tietoa tietoturvauhista. Tietoturva-asiat myös huolettavat vanhimpia ikäryhmiä enemmän kuin nuorempia.

Vanhemmat ikäluokat ovat myös nuorempia innokkaampia suojautumaan tietoturvauhilta: 55–64-vuotiaista 73 prosenttia ja 65–74-vuotiaista 71 prosenttia haluaa aktiivisesti suojautua tietoturvauhilta.

– Vaikka nuoret kokevat tietävänsä riittävästi tietoturvauhista, ovat he myös kaikkein epävarmimpia siitä, miten tietoturvauhilta voidaan suojautua. Peräti 41 prosenttia alle 25-vuotiaista ilmoitti pelkäävänsä, ettei ymmärrä, mitä voisi tehdä turvatakseen itseään netissä, kuvaa Kamtsan.

Hän muistuttaa, että kaikilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus turvalliseen netinkäyttöön.

– Operaattorina roolimme onkin lisätä tietoisuutta tietoturvauhista ja mahdollistaa asiakkaillemme tietoturvallinen netinkäyttö helppokäyttöisillä ja kattavilla tietoturvapalveluilla, sanoo Kamtsan.

DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama Digitaalinen elämä -tutkimus tehtiin online-paneelissa 18.4.–3.5.2023. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä millaiseksi digitaalinen yhdenvertaisuus koetaan. Vuosittain toteutettavaan tutkimukseen vastasi reilu tuhat 16–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen.