Ajankohtaista

Lapin ministeripaikka meni länteen – torniolaisesta Kaisa Juusosta sosiaali- ja terveysministeri

Sairaanhoitajakoulutuksen saanut perussuomalaisten Kaisa Juuso ei ollut yllättynyt valinnastaan.

Torniolaisesta toisen kauden kansanedustajasta Kaisa Juusosta (ps.) tulee sosiaali- ja terveysministeri. Juuso arvioi tulevan ministerikauden olevan työntäyteinen, sillä tehtävää on paljon.

– Odotan tulevia haasteita mielenkiinnolla ja olen valmis panemaan itseni likoon, Juuso toteaa.

Sairaanhoitajan koulutuksen hankkinut Juuso ei ole yllättynyt valinnastaan. Hänen mukaansa asiat ovat sote-puolella sen verran monimutkaisia ja erityisiä, että ne vaativat myös hoitoalan tuntemusta, jotta ne pystyy hoitamaan hyvin. Juuso huomauttaa, että valinta puolueessa on tehty täysin asiantuntijuuden ja osaamisen perusteella.

– Sitä asiantuntemusta ei kauhean monella ole, ja minulla sitä nyt sattuu olemaan. Olen valmis kantamaan sen vastuun. Tämä on ykkösministerin salkku ja tämä on raskas salkku, Juuso luonnehtii.

Juuso uskoo, että Meri-Lapissa iloitaan siitä, että alueelta on valittu ministeri.

– Uskon, että Meri-Lapin asukkaille on tosi tärkeää ja Lapin asukkaille yleensäkin, että Lapista on ministeri. Lappi on iso, laaja maakunta ja harvaan asuttu, ihan erityinen, Juuso luonnehtii.

– Itse tietenkin ministerinä katson valtakunnan tasolla asioita, mutta totta kait oman alueen asiat ja Lapin sote-puolen asioissa se asiantuntijuus on ihan eri luokkaa kuin muun Suomen asioissa. Tietenkin tietoa kertyy ja karttuu vähitellen myös Etelä- ja Keski-Suomen hyvinvointialueista.

Länsi-Pohjassa ei tarvitse olla huolissaan

Juuso rauhoittelee, että erilliskorvauksen maksamisen päättyminen ei tarkoita Kemin sairaalan loppumista tai lopetusuhan alle joutumista. Hallitus on aikonut lopettaa Kemin ja Savonlinnan sairaalan erilliskorvauksen maksamisen vuoteen 2025 mennessä. Korvausta on maksettu, jotta sairaalat pystyvät ylläpitämään ympärivuorokautista päivystystä.

Juuson mukaan erilliskorvauksen taso Länsi-Pohjan keskussairaalalle oli neljä miljoonaa euroa.

– Jos vertaa, että Lapin hyvinvointialueen koko budjetti on yli miljardin, niin jokainen ymmärtää, että se yksi neljä miljoonaa ei tee suuntaan, eikä toiseen.

Juuso huomauttaa, että erilliskorvausta ei ollut alun perinkään tarkoitettu pysyväksi. Hänen mukaansa laissa lukee, että erilliskorvausta voidaan myöntää, mutta se ei ole automaatio.

–Tässä taloustilanteessa se on laskettu siihen kustannusten hillintäpottiin, mutta se ei vaikuta sairaaloiden olemassaoloon millään tavalla, Juuso vakuuttaa.