Paikallisuutiset

Tämä kuva on otettu Jumiskonjoen kämpällä heti jatkosodan jälkeen arviolta vuonna 1945. Mauno Hautala on kuvassa noin 15-vuotias ja istuu kolmantena oikealta. Kuva: Mauno Hautalan arkisto

Jumiskonjoen kämpällä sotien jälkeen: laavan varret katolla ja pokasaha esillä

Lukijan kuva ja teksti: Mauno Hautala lähetti Koti-Lapin toimitukseen kiinnostavan palan metsätaloushistoriaa.

Heti sotien jälkeen Kemijärven jakokunnat jatkoivat isojakoon liittyvää metsien puuston arviointia.

Työtä tehtiin kolmen insinööritroikan voimalla.

Ohessa olevassa kuvassa on Kaarlo Rautasen työporukka Jumiskonjoen eräällä kämpällä. Jumiskonjoki sijaitsee Posion ja Kemijärven kuntien alueella ja laskee Kemijärveen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kuva istumassa on Räisälän tyttö, kämppäemäntä Esteri, vieressään insinööri Rautanen. Istumarivissä neljäs vasemmalta on setäni Hannes Hautala. Toiseksi viimeisenä Tauno Vuorijärvi, vieressään kolmantena oikealta paidanhihat käärittynä kuvan lähettäjä eli allekirjoittanut.

Rautasen takan seisoo serkkuni Kauko. Muita en enää muista tai tunnista. Myös isäni Matti kuului porukkaan, mutta hän ei ole kuvassa.

Kämpän katolla on näkyvissä “laavan” varsia. Tukkipuut luettiin yksitellen, ja laavan avulla puun paksuus mitattiin 16 jalan korkeudelta ja latvaosa arvioitiin. Esimerkiksi tukkipuukokoinen mänty oli “kasi, kuustoista kuus”, eli tyvitukin paksuus 8 tuumaa ja latvatukki 6 tuumaa, pituus 16 jalkaa.

Kuusen kohdalla käytettiin “etunimenä” närettä. Kuvassa etualalla pokasaha, jossa on mallikkaat “puupäät”.

Lisää aiheesta

Ilmoita asiavirheestä