Paikallisuutiset
Suomalaisia opettajia ei tarvitse kumartaa – myanmarilaiset nuoret opiskelevat Sallassa lähihoitajiksi
Kolme nuorta naista muutti miljoonakaupungeista opiskelemaan Sallan lukioon.
Myanmarilaiset opiskelijat Yin Myat Mon Aye , Su Yadi Toe ja Kaungkin Pyar istuvat Sallan lukion sohvalla ja keskustelevat hymyillen suomeksi.
Nuoret aloittelevat parhaillaan lähihoitajaopintoihinsa kuuluvaa työssäoppimisjaksoa Sallan varhaiskasvatuskeskuksessa. Takana on lokakuusta alkaen lukio-opintoja ja niiden ohessa hoitoalan teoriaa. Tavoitteena on suorittaa lähihoitajan ja lukio-opinnot sekä ylioppilastutkinto neljässä vuodessa.
Opiskelijat tulivat Sallaan syksyllä opiskeltuaan suomen kieltä edellisenä talvena seitsemän kuukautta Peter Vesterbackan Finest Future -yrityksen kautta.
Sallan kunta tekee yrityksen kanssa yhteistyötä, jotta kuntaan tulisi uutta väkeä helpottamaan työvoimapulaa.
– Yritämme sopeutua, mutta talvi on vaikea meille, kun on niin kylmää. Kotimaassa on nyt 30 astetta lämmintä, nuoret naiset hymyilevät.
Haastattelu tehdään suurimmaksi osaksi suomeksi ja osin englanniksi. Nuorten mukaan suomi on vaikeaa ja kielessä on vielä oppimista, mutta paljon jo onnistuu, ja oppiminen on ripeää.
– Olemme hyvin kiitollisia tämän alueen ihmisille, koska he ovat hyvin ystävällisiä ja tunnemme itsemme tervetulleiksi. Siksi meidän on helppo sopeutua uuteen paikkaan. Opettajat ovat myös mukavia ja kärsivällisiä, jos emme ymmärrä, Mon Aye sanoo.
Haaveena opiskella lääkäriksi
Kaikki kolme nuorta kertovat haaveekseen lääkäriksi valmistumisen. Se on heidän mukaansa yleinen haave Myanmarissa.
Kotimaassa on tavallista, että ne nuoret, joille se on mahdollista, lähtevät opiskelemaan ulkomaille, yleisimmin USA:han tai Japaniin.
Maata hallitsee sotilasjuntta, ja poliittinen tilanne vaikuttaa myös opiskeluun.
Kotoaan toiselle puolelle maailmaa muuttaneet nuoret kertovat, että koti-ikävä vaivaa joskus, mutta ei mittavasti. Kotiin pidetään yhteyttä verkon välityksellä.
Pyar kertoo, että hänen hyvä ystävänsä opiskelee Thaimaassa, joten sikäli ei ole väliä, onko hän Myanmarissa vai Suomessa; yhteydenpito hoituisi joka tapauksessa etänä.
Lue myös:
Sallan lukioon mahdollisuus kaksoistutkintoon – opiskelijamäärä kasvaa yli kaksinkertaiseksi
Keskellä tuntureita: tältä yöjunalta pääsee suoraan Pyhälle, Sallaan, Rukalle tai Suomulle
Eräoppaasta lähihoitajaksi: sallalainen Teemu Koponen valittiin vuoden oppisopimusopiskelijaksi
Salla poistaa varhaiskasvatusmaksut ja alentaa kiinteistöveroa
Suomalaiset opettajat ovat rentoja
Koulupäivät ovat Myanmarissa kahdeksantuntisia eli pitempiä kuin Suomessa, ja kanssakäyminen opettajien kanssa on kaukana Suomen tuttavallisesta tavasta.
– Asiat pitää opetella ulkoa täsmällisesti niin kuin kirjassa lukee. Se on huono asia luovuudelle ja kriittiselle ajattelulle. Opettajat eivät rohkaise ajattelemaan ja kysymään. Pidän suomalaisesta tyylistä, Mon Ayi sanoo.
– Opettajille ollaan Myanmarissa hyvin kohteliaita ja heille kumarretaan. Emme osaa jutella suomalaisten opettajien kanssa vielä täysin rennosti, kun olemme pelänneet opettajia 18 vuotta, Toe naurahtaa.
Opiskelu sujuu Sallassa pääosin suomeksi, mutta englantia käytetään apukielenä. Opiskelijat nimeävät lempiaineikseen englannin ja suomen kielen, jonka tunneilla keskustellaan paljon.
– Pidän biologiasta, vaikka se on tosi vaikeaa, Mon Aye sanoo.
Nuoret työskentelivät ennen joulua viikonloppuisin Sallatunturin Tuvilla. He tekivät tarjoilijan töitä ja laittoivat majoitushuoneita kuntoon seuraaville tulijoille. Pyarilla on kotimaastaan työkokemusta vapaaehtoisjärjestöstä, jossa hän opetti viittomakieltä.
Tulevaisuus on vielä avoinna
Nuorten kotikaupungit Yangon ja Mandalay ovat maan suurimpia kaupunkeja, joissa kummassakin on miljoonia asukkaita. Kotimaan jälkeen Salla on hiljainen paikka.
Vapaa-aikanaan he pelaavat lautapelejä, käyvät kirjastossa ja opiskelevat. Myös keilahalli on jo tuttu.
Mitkä ovat lempiruokianne Suomessa?
– Joulutortut ja perunamuusi, Mon Aye hymyilee. Toe lisää listaan makkaran ja Pyar lohen.
Sallassa on kymmenen myanmarilaista opiskelijaa, ja he asuvat entisellä Sallan Lomakodilla, jonka Finland Myanmar Network Oy osti viime vuonna heidän asuntolakseen.
Kolme heistä opiskelee lähihoitajiksi, ja kaksi aloittaa matkailualan ja yksi liiketoiminnan perustutkinnon opiskelemisen.
Mon Aye, Toe ja Pyar ovat vielä nuoria eivätkä tiedä tarkalleen, missä he aikovat tulevaisuutensa viettää.
Ehkä Suomessa tai jossain muussa EU-maassa, tai ehkä Japanissa. Sallakin on mahdollinen, mutta koko maailma on avoinna.
Ammattikoulutus tuo vireyttä paikkakunnalle
Sallalaisnuoret voivat nykyisin opiskella myös ammattiopintoja kotipaikkakunnalla. Sallan lukio alkoi tehdä viime vuonna yhteistyötä ammatti Lappian ja paikallisten yritysten kanssa.
On harvinaista, että pienen paikkakunnan opiskelumahdollisuudet kasvavat.
Sallassa on mahdollista suorittaa matkailualan ja ravintola ja catering-alan perustutkinnot sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto oppisopimuksella tai kaksoistutkintona. Oppisopimuksella voi opiskella ravintolakokiksi, siivoustyöntekijäksi ja useisiin muihin ammatteihin.
Lisäksi lukio-opiskelijat voivat suorittaa monilta muilta aloilta haluamiaan kokonaisuuksia lukio-opintojen ohessa. Yhteistyö on suunnitteilla myös korkeakoulujen kanssa.
Tulevaisuudessa voi olla myös mahdollista suorittaa perus- ja ammattitutkintoja Sallasta käsin siten, että henkilö opiskelee lukion tiloissa ja opetus tulee etänä muualta.
Opiskelua kotoa käsin
Sallan lukion rehtori Leena Hautajärvi pitää opintomahdollisuuksien laajentamisen tärkeimpänä hyvänä puolena sitä, että nuorten ei tarvitse muuttaa vielä 15–16-vuotiaina pois kotoa opiskelujen perässä. Uudistuksen on myös tarkoitus auttaa Sallassa useita aloja vaivaavaan työvoimapulaan. Lisäksi opiskelijat tuovat paikkakunnalle uutta elämää.
Lappian Muonion toimipaikan päällikkö Simo Sova kertoo, että opinnot voidaan nykyisin räätälöidä joustavasti opiskelijan tavoitteiden mukaan. Jos nuori huomaa, että ala ei olekaan itselle sopiva, jo suoritetut opinnot voidaan sisällyttää seuraavaan tutkintoon.
Nuori tai aikuinen voi opiskella Sallassa joko vain lukio-opintoja, vain ammatillisia opintoja tai molempia. Kaksoistutkinnon suorittajille sovitetaan opintosuunnitelmaan lukio- ja ammatillisia sekä koulutussopimus- ja oppisopimusjaksoja.
– Opintojen alussa on usein palkattomia koulutussopimusjaksoja, ja ne muuttuvat taitojen karttuessa palkalliseksi oppisopimukseksi.
Oppisopimus toimii joustavasti
Oppisopimuksen solmiminen on nykyisin työnantajalle entistä joustavampaa. Sopimukset voivat olla myös lyhyitä, esimerkiksi kolmen kuukauden mittaisia. Lappia hoitaa paperityöt.
Toisen asteen opintoihin haetaan joko 21. maaliskuuta päättyvässä yhteishaussa tai jatkuvassa haussa. Hakuohjeet ovat ammattiopisto Lappian verkkosivuilla.
Sallan lisäksi Lapin kunnista Pellossa on lisätty toisen asteen opiskelumahdollisuuksia, ja mallia voidaan laajentaa muuallekin.
Sova toteaa, että yhteistyö tarvitsee kolme tekijää: lukion ja kunnan myötämielisen suhtautumisen, koulutuksen järjestäjän ja kaikkein tärkeimpänä yritykset eli työelämän, joka tarjoaa työssäoppimispaikkoja. Sallassa kaikki nämä toteutuvat.
Toisen asteen opintojen kehittäminen on Sallassa vasta alussa. Eri opintoihin osallistuu lukion ja Lappian yhteistyön kautta nyt yhteensä alle kymmenen nuorta. Nykyisin monia opintoja voi suorittaa myös kokonaan etänä kotona opiskellen.
– Joillekin se sopii, mutta täysin itsenäinen opiskelu vaatii nuorelta paljon, Hautajärvi ja Sova toteavat.
Lukio- ja ammattiopinnot eli kaksoistutkinnon suorittaminen kestää neljä vuotta. Työssäoppimis- tai oppisopimusjaksoja voi sijoittaa myös kesäajalle.
Leena Hautajärvi korostaa, että kesälomaa tulee jäädä vähintään kolme viikkoa.
– Kone hyytyy joskus, jos ei koskaan lepää. Myös tämän haluamme opettaa nuorille.